Niin moni ystäväni on kysellyt kuulumisiani täältä Kaunasista, ja tämä on ollut pelkästään mukavaa. Helpottaakseni jatkossa omaani sekä teidän elämää, päätin sittenkin aloittaa kirjoittamaan tätä blogia. Näin minun ei tarvitse kirjoittaa samoja asioita useaan kertaan sekä vältän itseni toistamisen, ja te voitte lukea kuulumisiani täältä juuri silloin kun teitä kiinnostaa. 

Saapumisestani tänne Kaunasiin on kulunut aikalailla tasan viikko. Lauttamatka Tallinnaan ja bussimatka Tallinnasta Riikan kautta Kaunasiin sujui ongelmitta ja edullisesti. Suosittelen lämpimästä bussimatkaa Balttian läpi. Eurolinesin lippuja voi ostaa netistä tai Matkahuollosta jo Suomen puolella, kuten minä tein. Sen sijaan saapumista uuteen paikkaan keskellä yötä en suosittele. Vieras paikka, pimeää, eikä ketään missään. Onneksi minua oli kuitenkin vastassa tuutorini Justina, joka johdatti minut asuntolalle ja huoneeseen asti. Ilman häntä en tiedä, miten olisin saanut oman huoneeni avaimen. Vastassa oli hyvin tympeämielinen babushka, joka osasi vain venäjää ja liettuaa. Näitä " babushkoja"  (eli venäjäksi mummoja tai isoäitejä) on enemmänkin, sillä yötä päivää asuntolan ovella on joku päivystämässä kuka tulee ja menee. Erityisesti yöaikaan ollaan asian suhteen tarkempia. Joten turvallista luulisi ainakin olevan.

Ulkoapäin asuntola näyttää juuri siltä miltä liettualaisen opiskelija-asuntolan kuvitteleekin näyttävän. Mutta sisällä asiat ovat ihan mukavasti. Onhan tämä remontoitu 2000-luvulla. Huonekalut ovat uusia ja kylpyhuone siisti. Kovaan sänkyynkin on jo tottunut, vaikka ensimmäisenä päivänä yritinkin metsästää paikallista Jyskiä. Huonekaverikseni sain latvialaisen tytön ja hänen mielestään meillä on loistohuone. Plussaksi hän mainitsi mm. sen, että meitä on vain kaksi jakamassa saman huoneen, ei kolme tai useampi, kuten yleensä, sekä sen, että meillä on käytössämme oma pesuhuone. Ei kuten heidän asuntolassaan Latvian Liepajassa, jossa kaikille asuntolan tytöille on käytössä kaksi suihkua kellarikerroksessa, varustettuna seinässä olevalla reijällä. Ilmeisesti tästä reiästä joku kävi myös jonkinlaista kauppaa. Ei selvinnyt  monellako latilla paikalliset "naiset" myivät  tätä katseluaikaa. Joten meillä taitaa olla kaikki oikein hyvin täällä 8. kerroksen luksuskämpässä, kaupunkinäkymällä, vaikka seinät ovatkin paperia ja ikkunalasia vain yksi kerros. Niin ja meidän patteri toimii, toisin kuin tutustumamme turkkilaisen tytön huoneessa. Ensimmäiset yöt hän oli nukkunut vaatteet päällä kolmen peiton alla. 

Ensimmäinen viikko on kulunut lähinnä tutustumiseen lähiympäristöön ja yliopistoon.  Lauantain kaksituntinen kaupunkikierros meni selviytymistaisteluksi kylmää tuulta vastaan, joten oppaan kertomuksista suurin osa hyppäsi jäätyneiden kallojen yli.  Kaupungin vanhaan osaan aion tutustua syvemmin kun aurinko paistaa, terassikausi on avattu ja nurmikko vihertää. Tämän toivon tapahtuvan marraskuun lopulla. Eikä muukaan kaupunki oikein pääse oikeuksiin näin loskassa ja sumussa. Joten kevättä odotellessa.

Sen sijaan näillä ikävimmillä keleillä on ollut paljonkin aikaa tutustua 100 metrin päässä olevaan kauppakeskus Akropolikseen, joka on jo nähtävyys sinänsä, ja jokaisen himoshoppaajan unelmapaikka. Vaate-, kenkä- ja koruliikkeitä löytyy jos jonkinlaista ja paljon muuta sisustuksesta ja kauneudenhoidosta elektroniikkaan. Löytyy niin eurooppalaisia kuin liettualaisia merkkituotteita. Erityisesti kengät ja vaatteet ovat edullisia ja vielä edullisempia näin alennusmyyntiaikaan. Vaatteet ovat suomalaiseen makuun, eikä varmasti käy kuten Venäjällä, jossa paikalliset asusteet olivat liian glitterisiä ja merkkituotteet taas hinnaltaan kaksinkertaisia kuin Suomessa. Joten tervetuloa tytöt shoppailemaan!

Myös ruoka ja syominen ulkona on erittäin edullista. Esimerkiksi tänään söin liettualaisia perinneruokia tarjoilevassa ravintolassa 7 litalla, mikä on 2 euroa! Herkullisia salaatteja saa 10 litalla ja paikallisesta keittopaikasta keittolounas lähtee 4 litalla. Ja mitään ei ole jäänyt vielä lautaselle.

Ensimmäiset luennot ovat alkaneet tällä viikolla ja me vaihto-opiskelijat olemme saaneet alkaa miettiä kurssivalintojamme. Opinahjoni Vytautas Magnus University sijoittuu aivan Kaunasin kekskustaan, mutta tiedekunnat on sijoitettu eri osoitteisiin, joten mitään yhtenäistä rakennelmaa en voi teille kuvin esitellä, eikä näissä yksittäisissä rakunnuksissakaan ole juuri mitään erikoista nähtävää. Neuvostobetoni olkoon kuvaavin elementti (näin yleistetysti). Myös tämä opiskelusysteemi on aiheuttanut minulle vähän päänvaivaa. Se kun on kovin erilainen kuin meillä Suomessa. Mistä lienee liettualaiset sen kopioineet? Ehkä jenkeistä, mistä myös rakkaan kansallislajinsa koripallon. Tosin myös Latviassa opiskellaan saman mallin mukaan. Kurssit nimittäin kestävät koko lukukauden ja ovat tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan koko kevään. Tähän opiskelutapaan kuuluvat tentit niin keskivaihella lukukautta kuin lopussakin. Ongelmia ilmenee esimerkiksi silloin, jos haluat valita toisen oppiaineen kursseja. Kaikki menevät mukavasti päällekkäin. Itse olen nyt saanut haalittua kokoon yhden kurssin Baltic Region Studies -ohjelmasta, yhden sosiaalityön kurssin ja liettuankielen kurssin. Erityisen paljon odotan tältä Balttian alueen kurssilta, joka käsittelee Liettuaa ja muita itäblokin maita, neuvosto aikaa ja itsenäistymistä, eli juuri siitä, mistä olen aina ollut kiinnostunut. Samoin liettuankielen kurssia odotan myös. On kovin vaikea tehdä ostoksia tai lukea ruokalistaa, jos ei osaa liettuaa. Kaupassa kun kaikki valkoinen voi olla maitoa, piimää, jugurttia, hapankermaa...Ja esimerkiksi tuolta mainitsemastani keittopaikasta saa keittojen lisäksi muitakin herkkuannoksia, ainakin sillä perusteella, mitä naapuripöytään kannetaan. Useimmissa ravintoloissa ruokalistat ovat myös englanniksi, mutta mitä pienemmästä paikasta on kysymys, sen parempi on osata liettuaa tai venäjää.  

Seuraavalla viikolla luennot alkavat toden teolla ja minä ja kämppikseni olemme päättäneet myös aloittaa kuntoilun Fankas-nimisellä kuntosalilla. Jos joillekin teistä kerkesin jo mainita paikasta nimeltä Amazon Gym, lienee paikallaan selittää syy salin vaihdokseen. Amazon Gym lämmittää saunansa eli pirtaksensa vain kerran viikossa kun taas Fankas-salilla pääsemme lämpimiin höyryihin peräti neljä kertaa viikossa, tosin ilta-aikaan, mutta kuitenkin. Eli tiedoksi: näin houkutellaan suomalaisia saliasiakkaita, ja myös latvialaisia. Ja minä kun yritin selittää heille: Mutta meillä Suomessa...